Nama foon hin bekneef xancha (foloda) muruuf
Abbaa xiiqii Gulummaa
Waggootii dheeraa dura sabaaf haa toluu fi sabatti haa hammaatuu seenaa isa badaan seenaa badaa jennee yaadanna. Isa gaariin immoo seenaa gaarii jennaan.
Bara Habashaan biyya Oromoo qabachuuf yaaltu Gurmuun Oromoo bulchiisa sirna gadaan ijiramee jibaa waan tureef diina itti dhufe adabee of irraa itisee jiraate
Bara Oromoon dhimma isanii dhiisanii waan halagaa irraa argatan dhara’uu eegalan ,gantonni sabaa Oromoo addaan baasanii Oromoo gartuu diinaa fi gartuu biyyaa falmatu ta’ee walitti galagalee wal-cabsee kufaatii yeroo ammaan irraa dandamachuu dadhabameen ga’ee jira. Amma illee kaayyoon alagaa nu biraa hafuu dadhabee Oromoo wal-naychisaa jira garuu kaayyoon alagaa amma yoonatti Oromoo irratti hojata? Kaayyoon diinaa dhaloota haaraan (qubee generation) irraa anamuun kaayyoon diinaa saba Oromoo keessaa haqamee qulqula’uu qaba.
Huumaan namaa hundaa wal-qixa. garuu carraan,dandeetiin,dalagaa jabinaan qabu fi beekusa horteen wal-caalchisa kun kan eenyuu towachuun hin dandeenye yeroo ta’u kaan kan hin qabane xaari (tattaafannaa) tokko malee,beekumsa isaaf hin malee argachuuf kan raawatu dandiin ittiin hojii irraa oolchatu shiraa fi cubbuun karoorsee hojata.
Shirraa fi cubbuun jaalala irraa jibbaa itti mulisa
Gammachuu dhala namaa irraa gadda dhala namaa karoorsa
Jireenya irraa dhabamsiisuu karoorfta
Kabajaa irraa salphisuuf jarjara
Jaalallii fi firri isaa dantaa isaa waliin kan deemu yeroo ta’u guyyaa dantaa nama irraa argu irraa dhume ni gana ,ni arbsa,ni balafam,ni tuffatama
Dantaan jecha ganuun isaaf dandeetii fi muuxannoo jabina isaa ti.
Seenaa multaa keessaa Goobana Daaccee Oromoo irratti Abashoota waliin duulee Oromoon harka alagatti yeroo galchu alagonni summiin dhabamsiisan. Kayyoon Goobanaa Oromoo cabsee minlik waliin Oromotti gooftaa ta’uu haa hawwu malee itti hin molkoofne Tulamaa keessaa Abbichuun guddifame kan jedhamu abbaan Goobanaa mana Abbichuu waan qabuuf Abichuun Oromoo keesatti baalafmaa ta’ee Goobanaa Abichuun Saba isaa Oromoo waliin gochaa kaayyoo diinaa waan hin falimineef waggaa dhibbaa tokkoo booda Oromoo dhifama gaafatanii Oromoo irraa dhiifama argatan.
Seenaan of haarmsa akkuma jedhan yeroo ammaa halli mooraa qabsoo Oromoo keesatti ta’ee fi tokkummaa sabaa gagamaa jiru qabsoo Oromoo alagaaf dabarsuun kaayyoo hundee yeroo ta’e .tooftaan kaayyoo diinaa tarkfachiisu hundee gosummaa irratti kan hunda’e waan ta’eef Oromoota nannoo adda addaa irraa dhimma qabsoo bilisummaa Oromoo qulqulinaan hojatan shira kaayyoo diinaa dhugoomsuuf tokko tokkoon itti duulama jira.
Hoganonni qabsoo bilisummaa ummurii isanii itti fixan akka carraa ta’ee du’a irraa hafan; maaliif jirratanii? Waan qabsoon maaf nu rakisu jechaa jiru. kanaaf dhabamuu akka qaban itti murta’ee jira. Badiina isanii hambaa diinaaf jecha harka kenatanii diina waliin Oromoo salphisuuf waan didaniif. Waan kana godhaniif multa ( Vision) hin qaban jedhaniin.
Bakka sana multa (Vision) isaan Oromoof qaban tapha’a siyaasaa hojachuu dha. Akkuma Ahamad karzaay Ameerikaa keesaa gara biyyaa Afganstanitti ajaja fi eegumsa American hummata Afganstan irratti hojatu toftaa godhatanii ilmaan Afgan lafarraa dhabamsiisaa jiru Oromoof illee yaadamee fiigmaa jira. Karzaay qabeenya drag plantation illee qabachuun waan kaayyoo fallaa biyyaa qabuuf isaaf seera ykn mirga. Oromoo gosaan diina keesaa fi qaba’saa waliin gosummaan seera qabachuun mirga isanii ta’uu nuuf himamaa jira.
Fiigichi kun karaa Obbo Juneeddii Saaddoo iyannaan fi jarsummaan Malasaaf kan dhiyaate ABO boojinee bara ummurrii kee guutuu gooftaa taatee akka nuuf jirattuu wardiyyaa siif taana jechuun karorri jalqabe Oromoo iratti eegale jabinaa fi kutannoo ilmaan Oromoo karoora diinaa fashalsiisuu irratti kutannoo beekumsaa fi humana walitti qideefannee irraa anamuun qabu irra ga’amee jira
Namoota qabsoo bilisummaa Oromoo galii isaa hin beekneef “tapha siyaasaa adunyaa waliinii”jedhamuu fi kan foon hin beekneef foloda muruun tokko. Nama qabsoo fi hojii diinaa hin beekneef sagalee isanii ol kaasinii haa himaniif.
Qabsoon Kaayoo diinaa fashalisisuu fi dhugomuu irratti qabsoon bilisummaa Oromoo fuuduratti akka furgaafatu tattafachuun gaaftam seenaa jelaa ba’uun yeroon isaa amma.
Hojii boru gaaftama seenaa jelaa ba’uu irratti daandii falmaa bifa adda addaa irratti walitti dhufna.
Fulbaana 2008
Injifannoon Ummata Oromoof!
Gadaan Gadaa Bilisummaa ti!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment